No niin, kello on kymmenen ja hyvää huomenta kaikille ja tervetuloa Atrian Q1 osavuosikatsauksen pariin. Käydään tässä tuttuun tapaan ensin läpi tulos kokonaisuudessaan ja sitten sen jälkeen meillä on kuvataan tuokin, jota vetää taas Hanne Kortesuoja, meidän viestintäjohtaja, ja mukana myöskin talousjohtaja Tuomas Back, Suomen maanjohtaja Mika Alfoss ja Ruotsin maanjohtaja Jarmo Linho. Mutta lähdetään liikkeelle isosta kuvasta ja pääviesteistä. paljon tekstiä, mutta käydään tämä yhdessä läpi. Eli ensinnäkin se, että Q1 oli kaiken kaikkiaan Atrella hyvä kvartaali haastavassa markkinassa. Haastavuutta kuvasta edusti väittäiskauppamarkkina Suomessa, joka laski jo 3,5 prosenttia. Mutta Cosenin liikevoitto oli kuitenkin 12,8 miljoonaa euroa, joka oli 4,8 miljoonan euron parannusvertailukauteen, ja kaikki liiketoiminta-alueet paransivat liikevoittoon. Tosi hieno asia. Erityisesti Suomi paras tulostaan. Suomen liikevoitto oli 11,2 miljoonaa euroa, joka on viime vuotta noin 4 miljoonaa euroa parempi. Hyväs tuloskehitys johtuu pääosin siipiköidä tuotan tehostamisesta ja tuotannon keskistämisestä Nurmon uuteen siipiköidätehtaaseen. Konserniliikevaihto kasvoi noin 4 miljoonaa ja päädyttiin karkeasti 420 miljoonaan euroon, ja liikevaihdon kasvu tuli Ruotsista. Ruotsin liikevaihto kasvoi 6,8 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Q1 aikana strategian toteuttaminen eteni myöskin johdonmukaisesti. Atrian uusi konsernistrategian valmistelu on edennyt suunnitelusti, ja uusi strategia julkaistaan vuoden lopulla. Atria Suomi käynnisti myös investointiohjelman suunnittelun, valmisruokatuotannon ja energiahallinnan modernisoimiseksi Nurmon tehtaalla. Suunniteltiin investointiohjelmaa linjassa Atria strategian kanssa panostaa valmisruokaan ja olla edelläkävijä vastuullisessa ruoantuotannossa. Atria pärjäsi myöskin hyvin Sustainable Brand Index-tutkimuksessa. Suomalaisten kuluttajan mielikuva Atria-brändistä parani 15 sijaa vuodesta 2024, ja Atria-brändiä ruokakategoriassa nyt siellä 13. Atria Max ja Moritz-tuotemerkki on saman tutkimuksen mukaan vastuullisen lihatuotebrändivirassa ja numero kakkonen ruuassa kokonaisuudessaan. Sitten tulevaisuuden näkymistä niin paljon, että Atria Consernin oikastu liikevaihto vuonna 2025 arvioidaan olevan edellisvuotta alaisempi. Meillä on ennätysvuosi takana, ja kaikki edellytykset suorittuvat myös hyvin tänä vuonna, mutta näkymää heikentää kuitenkin ulkoiset tekijät, kuten tämä geopoliittinen tilanne, mikä tässä vaikuttaa, ja sen vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen, ja sitten myöskin huhtikuussa otettu lakko Suomessa, joka vaikuttaa loppuvuoden myyntiin ja tulokseen. Sitten vielä muutama sana katsauskauden jälkeistä tapahtumista. Huhtikuussa toteutunut lakko Suomessa pysäytti tosiaan tavarantoimitukset Nurmon tehtaalta, siippikauden tuotteita lukoonottamatta. Lakolla oli negatiivisia vaikutuksia myös pääsiäisesongin toimituksiin. Ja sitten tänä aamuna me tiedotettiin myös siitä, että Atria Suomi investoi noin 7 miljoonaa uuteen uhkaisten tuotantolinjan ja tuotannon uudistamiseen, ja tällä lisätään valmistuskapasiteettia uhkaisessa, ja pystytään vastaamaan paremmin kysyntään nyt ja tulevaisuudessa. Siinä tosiaankin lyhkäisyydessään pääviestit, ja mennään sitten seuraavaksi tarkemmin käymään lakilukuja. Eli tässä nyt ensin alkuun Q1-tuloskehitys konsernitasolla. Eli liikevaihto oli sen vähän yli 420 miljoonaa euroa, joka oli 0,9 prosenttia kasvua edellisvuoteen. Liikevoitto oli 12,8 miljoonaa euroa, joka paranni sen 4,8 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli 3,1, joka taas parannasi viime vuoden tasosta 1,9. Osakekohtainen tulos oli 0,28 euroa, kun se vievä vuonna oli 0,10. Eli siis kaiken kaikkiaan voidaan olla tyytyväisiä tämän Q1. Sitten tässä nähdään sitten graafimuodossa konsernin Q1 liikevaidon kehitys liiketoiminta-alueittain, eli kokonaisuudessa tuo liikevaihto kasvoi karkeastissa 4 miljoonaa euroa. Nähdään tästä, että Suomen liikevaihto laski sen 2,1, johtuen pääosin alaviraista vähittäiskauppamarkkinasta. Ruotsin liikevaihto kasvoi hienosti 6,8 miljoonaa euroa, ajureina niin Gu, joka ostettiin viime vuonna, mutta myöskin kasvu molemmissa kanavissa, eli vähittäyskaupassa ja food service kanavassa. Tanskan ja Viron liikevaihto laski 0,9 miljoonaa euroa, Viro jatkoi kasvua, mutta vastaavasti liikevaihto laski Tanskassa. Sitten tässä sama kuva, mutta niillä on tällä kertaa Q1 liikevoitto ja mitä se on kehittynyt liiketoiminta-alueittain, ja isossa kuvassa tosiaankin liikevoitto parani konsernitasolla 4,8 miljoonaa euroa, ja liikevoitto parani niin kuin sanottu kaikilla liiketoiminta-alueilla. Suomessa liikevoitto parani 4 miljoonaa, Ruotsissa liikevoitto parani vastaavasti 0,7 ja Tanskassa 0,3. ja todottakoon tässä myöskin sen, että niin Tanska kuin Viro molemmat maat paransivat Q1-tulostaan viime vuoden Q1. Hyvä, katsotaan seuraavaksi vähän tätä markkinatilannetta, eli miten markkina on kehittynyt ja miten Atrian markkina-asema on tammin maaliskuussa kehittynyt. Elikkä ensinnäkin tää, että Suomessa Adrian edustavat tuoteryhmät laskivat väittäiskaupassa kokonaisuudessaan 3,5 prosenttia kuin ykkösen aikana, ja tää on myöskin asia, mihin me palataan myöskin sitten, kun puhutaan tulosohjeistuksesta. Muissa maissa markkinakasvu oli arvossa, mikä on tosi hienoa, ja Ruotsissa ja Virossa oli vahvinta kasvua, eli Ruotsissa 4,8 prosenttia, Virossa 2,5, mutta vastaavasti sitten maltillisempaa Tanskassa, jossa kasvu oli arvossa 0,2. Adrian markkinaosuus vähittäiskaupassa on edelleen pysynyt vahvana ja isona kuvassa vakaana. Suomessa ollaan pikkasen vojottu osuuksia, Mirossa vähän enemmän. Tanskassa olemme vähän menettäneet osuuksia ja toisaalta Ruotsissa me ollaan pystytty kasvavassa markkinassa pitämään osuuksemme vakaana. Eli vähän vastatuulta tuosta Suomen kotimarkkinasta, joka on tässä nyt ehkä se iso haaste. Sitten, jos mennään maakohtaisiin tuloksiin ja aloitetaan Suomesta, niin Suomen liikevaihto tosiaan laski sen 0,7 prosenttia. Tämä liikevaihdon lasku tulee pääosin alavirrasta väittäiskauppakanavasta. Positiivisena tämmöiseen lasipuolta täynnä näkökulmasta, niin voidaan mainita, että vienti kasvoi 6,1 sen aikana vahvasti, mikä on todella hienoa. Liikevoiton osalta niin Q1 oli Suomelta hyvä kvartaali, jota kuvastaa tosiaankin tuo 4 miljoonan euron tulosparannus. Hyvä tuloskehitys on seurasta siipiköidä tuotannon tehostamisesta ja tämän tuotannon keskittämistä Nurmon uuteen siipiköidä tehtaaseen. Mutta myös joulukuussa aloittu Kiinan kanalihan vienti on parantanut liikevoittoa kvartalin aikana. Suomen liikevoittoprosentti oli 3,6, joka on myöskin selkeästi viime vuotta vahvempi, jolloin se oli 2,3. Sitten tuota investoinneista, eli ensinnäkin se, että Q1 aikana me tultiin ulos siltä, että Suomi käynnistää investointiohjelman suunnittelun valmisruokatuotannon ja energianhallinnan modernisaamiseksi Nurman tehtaalla. Tämä projekti- ja investointiohjelma on hyvin linjassa meidän strategian kanssa, eli halutaan panostaa valmisruokkaan, ja ollaan myös edelläkävijä vastuullisessa ruoan tuotannossa. Tämän hankkeen kokonaiskustannus tulee olemaan 60-90 miljoonan euron välissä, ja tämä tulee mahdollistamaan uudenlaista hiilineutraalia ruoantuotantoa, jos tehdään kokonaisuudessaan. Tämä modernisointi ja energiatehokkuusinvestointi ja haemme sitten Business Finlandin puhtaan siirtymän investointitukea. Ja sitten tänä aamuna tultiin myöskin ulos investointipäätöksellä, kun tehtiin hallituksessa, eli nyt Adrian myöskin tulee investoimaan noin 7 miljoonaa uuteen ohukaisten tuotantolinjaan ja tämän tuotanto-osaston uudistamisen Nurmon tehtaalla, ja siitä muutama sana pikkaisen myöhemmin vielä. Sitten mennään seuraavaksi Ruotsin liiketoiminta-alueelle, ja tosiaankin isossa kuvassa niin liikevaihto kuin tulos olivat vertailukautta paremmat. Ruotsissa liikevaihto kasvoi Q1-san aikana yli kahdeksan prosenttia. Google totta kai kasvatti liikevaihtoa, mutta myöskin molemmat kanavat, eli väittäiskauppa ja food service, olivat kasvussa. Q1 Ruotsi teki 0,7 miljoonan eron liikevoiton, joka on myöskin yhtä paljon tulosparannussa, eli viime vuonna Q1 meillä oli nolla liikevoittoa. Tulosta paransi lähinnä liikevoidon jänokasvu. Kuu ykkösen aikana Ruotsin liikevoittoprosentti oli 0,8, joka on taas hyvä parannus viime vuoden nollatasoon nähden. Sitten seuraavaksi viimeisenä markkinoalueena Tanska ja Viro, eli tässä nähdään myöskin, että Tanska ja Viron liikevaisto laski kuu ykkösen aikana 2,8 prosenttia. Virossa liiketoiminto on edelleen kasvussa, markkinakasvoimassa on markkinaosuuksia. Tanskassa liikevaihto laski ja syynä lähinnä tiukka kilpailutilanne vähittäiskauppamarkkinassa. Liiketoimintoalueen liikevoitto parani kuitenkin 0,3 miljoonaa euroa, ja tosiaankin niin kuin mainitsin, niin molemmat maat paransivat tulosta viime vuodesta. Tanskan ja Viron Q1 liikevoittoprosentti oli 5,9, joka on myöskin selkeä paranssi viime vuoteen, jolloin se oli 4,6. Eli kaikkien kaikkiaan niin vahva ja hyvä kvartaali Aatrialta. Sitten muutama sana vastuullisuudesta, ja näin kuin muistutukseen, niin tämä hiilineutraali ruokaketju on meidän vastuullisestyömme tärkein tavoite, ja meillä on Science Based Targets aloitteelta virallinen hyväksymys päässä tavoitteillemme. Ja se, mikä oli hienoa, minkä mainittiin tuossa aikaisemmin, oli se, että tosiaankin kuluttajan mielikuvassa Atria on vastuullinen brändi, ja me pärjättiin myöskin tosi hyvin tässä viimeisessä Sustainable Brand Index-tutkimuksessa. Eli suomalaisten kuluttajan mielikuva Atria-brändistä parani tässä Sustainable Brand Index tutkimuksessa 15 sijaa vuodesta 2024, ja myöskin Atria-brändi on ruokakategorassa nyt siellä 13. Max & Moritz-virossa tuotanmerkki on saman tutkimuksen mukaan vastuullisuun lihabrändivirossa ja kakkonen kokonaisvallistinruuassa. Uutena aloitteena, niin Atri on myöskin mukana Helsingin yliopiston ilmastovaikutuksia laajasti selvittämässä tutkimuksissa, ja tämä tutkimus etsii kokonaisvaltaista käsitystä ruoantuotantoon ja maatalouden ilmastovaikutuksiin, ja tämä on muutaman vuoden hanke, missä myöskin Business Phil on mukana. Sitten katsaus lähiajan riskeihin. Näitä on aika pitkä lista tässä, mutta ehkä ensimmäinen on tämä maailmanlaajuisen geopoliittinen ja yleinen taloudellinen epävarmuus, joka vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen. Luottamus on niin maailmantalouteen kuin myös omaan talouteen ja omaan työllisyyteen matalalla, ja kotitaloutet ovat edelleen varovaisia ostopäätöksissä, ja tämä totta kai myös näkyy meidän myynnissä. Sitten Suomessa huhtikuussa toteutunut elintarvikelaakko, joka meillä oli riskinä, niin se on totta kai nyt toteutunut ja tulee vaikuttamaan loppuvuoden myyntiin ja tulokseen. Sitten myöskin nämä syksyllä julkaistut kansalliset ravitsemussuositukset, niin niiden pitkän aikavälin vaikutukset kuluttajan ruokalututkimuksiin on edelleen epäselvä. Ja mä nähtiin tuossa, että myöskin leimänpäälliset tuoteryhmät oli edelleenkin laskussa. Samoin myöskin kasvukkaiden onnistuminen ja Ukrainan sodan vaikutukset viljan hinnalla ja saatuvuudella, ja sitten kyberrikollisuus ja tietojärjestelmä ääriöihin. Tähän varautuminen on meillä jatkuvaa toimintaa, samoin kuin myöskin eläintautien leviämisen estäminen, ja totta kai tämä Euroopassa vallalla oleva suu- ja sorkkatauti, niin sillä voi myöskin olla vaikutuksia Aatrian liiketoimintaan. Se riskeistä, ja sitten mennään nähän katsauskauden jälkeisiin tapahtumoihin, ja näitä oli tosiaan kaksi. Ensinnäkin tämä jo mainittu huhtikuussa alussa oleva Oulun lakko, joka pysäytti tavarantoimitukset Nurman tehtaalta siipi karjatuotteita lukoonottamatta, ja täällä oli negatiivisia vaikutuksia myös jo pääsiäisesongin toimituksiin. Ja sitten, kuten mainittiin, myös tiedotimme aamulla tästä uudesta investoinnista Nurmaan, jossa tosiaankin ohukausten tuotantolinjan ja tuotanto-osastoteknisen uudistamisen investoidaan noin 7 miljoonaa euroa. Mennään sitten tulevaisuuden näkymiin, ja tosiaankin, jos ihan ekalla sivulla, että mainitsen, mutta toistana vielä, että Adrian Konsernin oikastoliikevoitto vuonna 2025 arvioidaan olevan edellisvuotta alaisempia. Meillä on tosiaankin ennätysvuosi takana, ja tätä tuki toteutuneet merkittävät tehostamis- ja kapasiteettilainnosinvestoinnit, ja tosiaankin meillä on hyvät edellytykset suorittunut myöskin hyvin tänä vuonna, mutta tätä näkymää heikentää ulkoiset tekijät. Kuitenkin tämä geopoliittinen tilanne ja sen vaikutus kuluttaa käyttäytymissä ja mahdollisesti vientiin, ja huhtikuussa toteutunut lakko Suomessa, jonka vaikutukset heijastuvat Atria-Suomen loppuvuoden myyntiin ja tulokseen. Hyvä. Mennään sitten katsomaan vähän taloudellista kehitystä. Tässä nyt oma sitaatti, eli voidaan mainita, että tosiaankin voidaan olla tyytyväisiä tähän Q1 ja tosiaankin pääviestinä se, että kaikki liiketoiminta ovat paranssa tulostaan, mikä on hieno asia ja erityisesti tuo Suomen tuloskehitys oli hyvä. Mutta mennään katsomaan vähän tätä pidemmän aikavälin kehitystä, ja tässä kuvassa nähdään nyt sitten konsernin kumulatiivisen liikevaihdon kehitys viimeisen viiden vuoden ajalta, ja tässä tosiaankin niin kuin Q1 on aikana palattiin taas kasvuun, erityisesti tuo Ruotsin kasvun siivittämänä, eli pikkuisen korkeampi liikevaihto kvarttalissa kuin viime vuonna samaan aikaan. Sitten tässä on sama kuva tällä kertaa oikastusta liikevoitosta. Tämän vuoden oikastu Q1 liikevoitto oli tosiaan historiallisesti vahva ja kuten tosi mainittu monta kertaa, mutta mitä on hauska mainita monta kertaa, että kaikki liiketoiminta-alue tosiin paranssi tulosta, joka on erittäin hieno asia. Sitten tässä on sitten vähän tarkemmin konsernin tuloslaskelmaa, ja tässä on aika paljon samoja lukuja, mutta ehkä tässä voi nyt mainita nyt ainakin nostona kaksi asiaa. Sen, että nämä rahoituskulut oli nyt kuun ykkösen aikana miljoonan euron tasoa viime vuotta alhaisemmat, ja myöskin toi Honkajoen tulos oli kuun yks viime vuotta parempi, ja se näkyy tuossa osuus yhteisyritysten tuloksesta rivillä. Tilikoiden vaihto oli kuun ykkösen osalta 8,4 miljoonaa euroa ja noin 4,6 miljoonaa euroa viime vuotta edellä. Sitten tässä vielä koostettuina nämä tärkeimmät konsernin tunnusluvut. Ollaan näitä aika hyvin jo käyty läpi, mutta ainakin nostanut nyt se, että tuo Oikaistu oman pääoman tuotto parani ja oli 11,2 prosenttia. Tämä on myöskin ylissä meidän strategisen 10 prosentin tavoitteen. Sitten oman varaisuusaste oli nyt 42,8, joka on myöskin yli tämän meidän 40 prosentin pitkän tähtäimen tavoitteemme. Sitten rahoitusasema ja omavaraisuusasteesta muutama nosto. Eli ensimmäisenä tuo vapaa kassavirta oli tosiaan 11,7 miljoonaa euroa positiivinen ja noin 40 miljoonaa euroa viime vuotta parempi. Hieno juttu. Nettovelko on nyt laskenut tasoon 255 miljoonaa euroa. Nettovelkon jaettuna oikeustulokäyttökatke on nyt 1,9. ja lainansalkukeskikarko on laskenut tason 3,65. Elikkä sinänsä tässä on kaikki mennyt parempaan ja oikeaan suuntaan. Sitten loppuun vielä pääviestit, eli Q1 oli meiltä vahva kvartaali haastavassa markkinassa, erityisesti Suomen markkina. konserniliikevoitto parani sen 4,8 miljoonaa euroa. Kaikki liiketoiminta-alueet parasi liikevoittoa, olen taannut varmaan mainita tämän viisi-kuusi kertaa tänä aamunaikana jo, ja erityisesti tuo Suomen liikevoitto parani selkeästi. Strategian toteuksessa on myöskin edetty, eli Atria Suomi käynnisti tämän investointiohjelman suunnittelun valmisruokatuotannon ja energianhallinnan Modernin Suomen yksi normantehtaalla, ja myöskin konsernistrategian valmistelu on edennyt suunnitelusti. Tulevaisuuden näkymien osalta, niin meidän paras näkemys on, että tulemme liikevaihtossa jäämään alle viime vuoden ennätystulokseen, ja tätä näkymää heikentää ulkoiset tekijät. Kuitenkin tämä geopoliittinen tilanne ja se vaikutus kuluttaa käyttäytymiseen. Ja sitten tämä huhtikuussa toteutunut lakko Suomessa. katsauskauden jälkeistä tapahtumista nämä kaksi, eli Lakko Suomessa, jolla oli vaikutuksia pääasiassa sesongin toimituksiin, ja myöskin sitten tämä uusi investointiatria Suomessa, jossa investoidaan seitsemän miljoonaa euron valmistuskapasiteettiin, ja sillä pystytään sitten jatkossa vastaamaan paremmin kysyntään ja kasvuun, ja tuoda myöskin uusia tuotteita. Näin. Siirrytäänkö tähän Q&A-tuokion? Siirrytään. Kiitos. Tervetuloa. Tervetuloa keskustelemaan Atrian Q1 tuloksesta ja liiketoiminnan tapahtumista. Tähän keskusteluun voi osallistua laittamalla meille kommentin sieltä chat-kentästä. Siellä lukee, että lähetä kommentti tai kysymys, niin pääsee osallistumaan tähän keskusteluun. Kiitos, Kai. Hyvin oli sisäistäneet nuo ydinviestit. Tuli aika monta kertaa. Lähdetään vähän kairaamaan. Otetaan tähän aluksi tämmöinen pieni lämmittelykierros. Jarmo, Adria Ruotsi teki aika hyvän tuloksen ja liikevaihtokin parani melkein 7 miljoonaa euroa. Kertoo vielä, mitkä syyt, mistä nämä luvut tuli? Ensimmäisenä se, että meillä ei ollut Google-liiketoimintaa viime vuonna, ensimmäisellä kvartaalilla. Siinä ei ole vertailukelpoista pohjaa. Se muuttuu toukokuun alusta. Toisaalta mikä on positiivista, niin sekä food service-markkina että vähittäiskaupan markkina Ruotsissa on positiivisessa arvomääräisessä kasvussa verrattuna Suomeen, missä on miinusta. Siinä mielessä markkina on hieman auttanut meitä menemään eteenpäin. Kun katsotaan Adrian Ruotsin markkinan kehitystä, niin siellä erityisesti siipikarjan, tuoreen siipikarjan kulutuksen kasvu näkyy piikkinaan plus 14 prosenttia alkuvuoden aikana. Minkälaisen mahdollisuuden se tarjoaa Adrian Ruotsille? Sinällään se tarjoaa kaikille toimijoille mahdollisuuden. Tällä hetkellä haasteena on se, että Ruotsissa ei investoida alkutuotantoa. Tämä on keskustelun, mitä me käydään meidän omien tuottajien kanssa myös, että lähtisi investoimaan, koska selkeästikin siipikarjalle liittyy löytyy kysyntää, mutta itse asiassa tällä hetkellä vähän myydään jopa ei oota, että ei ole tarpeeksi ruotsalaista raaka-ainetta markkinoilla. Toivottavasti niitä investointeja löytyy tulevaisuudessa ruotsalaiseen alkutuotantoon. Viime vuosi 2024 oli Ruotsille myös hyvä. Miten sä näet tämän vuoden? Onko siellä nyt tuo siipikarihan tietenkin siipittää? Tiedetään, että me ollaan menetetty joitain isoja asiakkuuksia, jotka tulee vaikuttamaan meillä toiseen vuosipuoliskoon. Tiedetään, että jonkin verran tullaan myös menettämään myyntiä, mutta pyritään myös muusta kanavista ja muista asiakkuuksista kompensoimaan sitä. Valitettavasti on myös vähän pilviä taivaalla vuoden toiseen puoliskoon. Kuulostaa hyvältä kuitenkin. No Mika, Atri ja Suomi. Tulos oli... Ei nyt aivan kautta aikain paras Q1. Ei niin. Ei aivan. Mutta liikevaihtolaaha on vähän perässä. Oletko keksinyt tähän nyt jo hyviä selityksiä? Joo, kyllä niitä on yritetty keksiä, joo. Markkina on ihkeä, mikä vaikuttaa liikevaihtoriviin. Markkina on tosi pehmoinen, että on kyse vähittäiskaupoista tai food serviceistä. Se ei tietenkään yhtään elämää helpota. Aina olisi kivempi ja helpompi olla sellaisessa systeemissä, missä olisi se kasvu. Tämä on tämänhetkinen tilanne, että markkina on tuon kaltainen. Ollaan kuitenkin pärjätty siinä laskevassa markkinassa ihan hyvin, että saatu vähän osuuttakin, mutta joka tapauksessa johtaa tuohon lopputulokseen, että ylärivi on laskenut. Se on näin. Toivotaan, että tämä yleinen tilanne taas Suomen markkinaan selpottaisi. Kuluttajan ostovoima vahvistuisi ja kuluttajat lähtisivät käyttämään rahaa tuossa markkinassa. Se virkistäisi kyllä montaa juttua. Mutta tuloksellisesti ihan hyvä kvartaali. Pitää tietysti muistaa, että viime vuoden ensimmäisellä kvartaalilla käynnisteltiin uutta siivikäärätehdästä, ja nyt se on taas lyönnissä. Vaikutushan tietenkin on siellä olemassa taustalla, mutta ihan tuloksellisesti hyvä kvartaali varsinkin tuollaisella liikevaihdolla. Nyt kun katsoo noita markkinalukuja, niin Suomen kohdalla pistää silmään leivänpäällismarkkinan pienentyminen. Joo, se on totta. Kun on ollut paljon keskustelua ravitsemussuositusten tiimoilta näistä leivänpäällistä, niin kyllä se näkyy markkinan kehityksessä. Se tietysti aika näyttää, minkälaiseksi se oikeasti muodostuu pidemmässä juoksussa. Mutta tällä hetkellä kehitys on ollut negatiivinen. Meilläkin sen vaikutus on aika laaja, koska kuitenkin käyttää paljon sikapohjaisia raaka-aineita. Sitten tullaan siihen, mistä löytyy kanavat niille raaka-aineille, jotka eivät mene leivänpäällistä muodosta markkinaan. Se ei ole pelkästään kyse yksittäisestä leivänpäällisestä, vaan myös siitä heijastusvaikutuksesta, minkä se aiheuttaa. Mutta aika näyttää, minkälaiseksi tämä vakiintuu. Aamulla tuli hyviä uutisia lättyjä ystäville. Lättyy on kova sana. Me ollaan markkinajohtaja, ollaan ohukaisissa ja investoidaan siihen nyt ihan mittavasti ja saadaan lisää kapasiteettia ja nykyaikaista tekniikkaa ja sinänsä kasvumahdollisuuksia ja myös mahdollisuuksia tehdä uudenlaisia tuotteita, että sinänsä antaa saumuja jatkoon. Se on ihan hyvä juttu. Meillä on tullut kysymys tuosta Kiinan siipikarjaviennistä. Se mainittiin tuossa meidän raportissa positiivisena asiana. Minkälainen odotus Adria Suomella on siitä Kiinan viennistä nyt loppuvuoden osalta? Joo, siis se on lähtenyt ihan hyvin liikkeelle. Viime vuoden lopussa laitettiin ensimmäisiä sinne liikkeelle. Se on ollut nyt vakaata tässä ensimmäisen kvarttalin aikana. Uskon siihen, että se jatkuu samanlaisena niiden tuotteiden osalta, mitä nyt sinne viedään. Totta kai pyritään kampaamaan ja löytämään uusia avauksia sieltä ja näin, mutta voisi ajatella siten, että se tämänhetkinen tunne on, että näin nyt ainakin se jatkuu kuin tällä hetkellä homma rullaa. Toivotaan, että tulevaisuudessa löydetään uusia tuotteita, jotka olisi myös tämän kaltaisia, että ne vakaasti tuossa meidän arjessa soljuu ja sujuu. Kiitos. Sitten Kai Tanskaviro. Myös Tanskaviro on parantanut liikevoittoa ja liikevaihtoa. Mitä sä näet siellä syyksi tähän hyvään kehitykseen? Molemmathan oli parantanut liikevoittoa, mikä on totta kai hienoa. Tää on vähän kaksijakoinen. Virossa on hyvä kasvu ja siellä on myös markkinakasvoimiltaan osuuksia. Siellä on onnistuttu kaupallisessa tekemisessä erittäin hyvin. Niin uutustuotteella kuin nykyisellä tuotteella, nykyasiakkuuksella, ja sitten Tanskaan sitten siellä on haasteita, vähittäiskauppamarkkina, et siellä on tosi paljon niinkun kuluttajat on siirtynyt ostamaan halvemmista ketjuista, diskauttereista, ja sitten myöskin tosi paljon kampanjoiden rooli on noussut merkittävästi, ja sitä kautta meillä on myöskin menetty osuuksia sitten PLL ja muille, että se on haastavampi, ja sen kääntäminen ei mene ihan heti, että meillä on totta kai ihan hyvät ajatukset siitä, mitä pitäisi tehdä, ja niitä kehitetään eteenpäin, mutta se ei ole mikään nopea tehtävä. Hyvä. Sitten mennään Tanskasta tähän lakkoon. Tähän lakkoon on tullut useampi kysymys. Se toteutui tuossa huhtikuun alussa. Ja nyt erityisesti sitten, kuinka se tulee vaikuttamaan meidän loppuvuoden liikevoittoon, liikevaihtoon. Osaatko tarkemmin kvantifioida lakon vaikutuksia myyntiin tai tuloksen koko vuoden osalta? Me ei ole sitä kvanttifioitu vielä, ehkä se tulee myöskin selkeämmään tässä, mitä pidemmälle vuotta mennään, mutta ehkä ensimmäinen se, että siellä oli kuitenkin ennä tätä lakkoja, ylityöä ja vuoronvoittokielto, mikä johti siihen, että me ei ole voitu rakentaa bufferia meidän varastoon. Sitten totta kai kolmen päivän lakko meidän toimeen on erittäin pitkä, niin kuin näin miedosti sanottuna. Se totta kai vaikutti samantien meidän pääsiäismyyntiin, että jos käy täällä Suomessa kaupassa, niin kyllä siellä on hyllyt aika tyhjillään. Ja totta kai tämä johtaa siihen, että meillä on varastot tyhjät, ja niitä rupeaa rakentamaan ylös uudestaan, ja kohta tulee myöskin kesäsesonkin. Kyllä siellä on paljon hommaa ennen kuin saadaan neutralisoitua toi haaste. Kolme päivää on erittäin pitkä aika meillä. Mä ajattelin, että onko Mikalla vielä lisättävää tuohon jotain? Näinhän se kiteytettynä on. Nelipäiväisiä viikkoja on muutenkin tulossa. Tulee vappuviikko ja näin. Kesäsesonkia kohti mennään juuri näin. Katsotaan nyt kuukakkosella, mitkä ne vaikutukset olivat. Silloin ollaan viisaampia. Räknätään sinne sitten vähän. Sitten on kyllä kysymyksiä naudanlihasta. Muualla Euroopassa on samaan tapaan niukkuutta naudassa kuin Suomessakin. Onko Atrialla suunnitelmia tehostaa vientiä entisestään naudan suhteen kuin muualla? parempi vai onko tavoitteena tehostaa kotimaan naudan tuotantoa? Mika, sinä olet aika vaikea kysymys. Se oli kriptidi. Nautakysymyshän on tosi monipolvinen ja luultavasti sitä ei pystytä yhtäkkiä tiukasti paketoida ja kiteyttääkään. Mutta iso kuva on se, että naudanlihaan tällä hetkellä siihen kohdistuu kovaa kysyntää. Euroopassa ja myös Euroopan ulkopuolella. Euroopasta on viirannut naudanlihaa lähiden puolelle, myös pohjoiseen Afrikkaan. Sen myötä Euroopassa on tällä hetkellä pulaa naudanlihasta. Se on nostanut hintatasoja Euroopan markkinas. Meillä Suomessa tilanne on ollut jo pitkään se, että emme ole enää aikoihin olleet huomavaraisia suomalaisen naudanlihan tuotannon osalta. Suomalainen naudanlihan tuotanto laskee. vuosi vuoden jälkeen. Syy siihen, miksi laskea, on se, että se on hyvin pitkällä sidoksissa maidon tuotantoa. Maitopuolella lehmien lukumäärä on tippunut, koska keskituotokset ovat lisääntyneet. Lehmän lukumäärä on tippunut ja sen myötä suomalaisen naudanlihan tuotannon määrä on tippunut. Tässä on monta tekijää tällä hetkellä, jotka vaikuttavat tähän markkinoon. Imu on kova, myös Euroopan ulkopuolella. Suomalainen naudalihantuotanto ei ole pitkään enää omavarainen. niin nämä tekijät tekevät sen, että tässä tällä hetkellä aidosti on pulaa. Ja ehkä vielä maailmanlaajuista se, että myös Kiinassa on nauralihan kulutus, se on hyvin alhainen, mutta se on noussut kumminkin kaksi kiloa per capita tässä viime vuosien aikana, ja jos jakaus on 1,4 miljardia ihmistä, niin se on lähes kolme miljardia kiloa, mitä hotasee se markkina tällä hetkellä enemmän myös tästä kokonaisuudesta, mikä globaalisti vallitsee. Tässä on aika isoja asioita, mitkä on liikkeellä. Miten pystyy vaikuttaa siihen, että suomalainen naudanlihantuotannon kehityskulku ei olisi sen kaltainen, että se on laskeva? Siihen ei ole nopeata reittiä, ja ehkä vielä toistaiseksi, että se sidos maitopuolelle on erittäin tiukka. Jos maitopuolella on kasvua, se tarkoittaa myös, että lehmiä syntyy enemmän, enemmän vasikoita, ja se vaikuttaa naudanlihantuotantoon myös Suomessa. Mutta tällä hetkellä markkina on sen kaltainen, että pulaa on toistaiseksi vielä olemassa, vaikka se tuntuu siltä, että se lähtee nyt löytämään sitä tasapainoaan. Nythän joka suunnassa hinnat muuttuvat aika rajustikin, ja kaikilta osin hinnat eivät ole menneet vielä kuluttajille saakka, vaan ne ovat väliportaissa, nämä nousevat hinnat. Kun ne menevät kuluttajille saakka, niin minkälaiseksi kulutuspohja sen jälkeen muodostuu. Ja vielä näiden eri lihalajien osalta. Kaikki ei ole pelkkää nautaa, että siellä on myös siipikarjaa ja sikaa. Kuten sanoin, että aika monipolvisesti tuloja siltikään ei tule paketoitua. Tämä on laaja juttu. Juuri näin. Ei ole helposti ratkaistavissa. Tämä ei ole pelkästään Suomi-keissiä. Otetaan vielä yksi kysymys tulevaisuuden näkymistä. Me ollaan kerrottu, että liikevuotto laskee kuluvana vuonna. Ensimmäisen neljänneksen positiivinen tulosajouri olisi uusi siipikaratehdas. jonka tehot varmaan vielä tulee nousemaan tässä ajan myötä. Mitä ne oli ne muut tekijät, mitkä nyt painaa tätä meidän näkymää kertaan vielä? Siipikarren osalta ensinnäkin, että me ollaan suljettu tehdas Saha-Lahti, ja sähän näkee kokonaisuudessaan nyt kuusi ykkösen aikana, niin sähän tuossa edisauttaa. Mutta ehkä näistä tummemmista pilvistä, niin yksi on totta kai Suomen kulutusta tai väittäiskauppamarkkinaa miinus kolmea puoletta. millä tavalla se kehittyy. Jos kuuntelee uutisia, niin aika molli voi tuosta, ja se myöskin johtaa siihen, että kuluttajat käyttäytyy eri tavalla, ja se on selkeästi yksi. Toinen on sitten tämä lakko. Niin kuin sanottu tuossa, niin se näkyy jo pääsiäisenä selkeästi, ja se periaatteessa se vaikutus ei loputa. Nähdään vasta sitten kesällä, mitä me saadaan se kuluttua. Nämä on nyt kaksi. Hyvä, mutta olisi yleisöllä mahdollisuus, jos tulee hyviä kysymyksiä. Sieltä Henrilla on ihan selvästi joku vaikea mielessä. Henri Elo, Salkurakentajan, kirjoitan. Olisin Nurmon valmisruokainvestoinnista kysynyt. Te tiedotitte siitä ja tänään teidän Teidän osavuosikatsauksessa Suomessa suunnittelemme valmisruokien tuotantoon liittyvää merkittävää investointeja Nurman tuotantolaitokselle. Olemme käynnistäneet myös erillisen suunnittelun valmisruokatuotannon laajentamista ja uuden tyyppisen valmisruokien tuotantolaitoksen rakentamisesta. Mikäli molemmat hankkeet toteutuvat, olemme arvioineet kokonaiskustannusta olevan 60-90. Tarkoitetaanko niillä molemmilla hankkeilla? Mitä niillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan ja voiko tätä vähän avata? Mika, ole hyvä. Joo, jos ottaa, niin se range-haitari on aika suuri, 60-90 miljoonaa euroa. Siinä on kysymys siitä, kuinka meille mahdollistuu Business Finlandin tukia. ja se määrittää sitten hyvin pitkälle sitä, että minkälaista lopullista ratkaisua tässä tulee olemaan. Että se, että jos olisi niin, että tuet on mahdollisia ja ne toteutuisi, niin silloin meillä on tässä investoinnissa tarkoitus, nyt kun se suunnitellaan tätä ohjelmaa, niin tehdä ajan kattaviakin esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyviä ja tähtääviä ratkaisuja, jotka sitten rakentaisivat meidän hiilineutraalia tulevaisuutta. Jos taas tuet ei ole mahdollisia, niin silloin tietysti pitää arvioida se, että mitä mahdollisuuksia on toteuttaa niitä. Ja sitten taas siellä toisella puolella on se, että valmisruokaa liittyy ja siihen markkinaan kasvumahdollisuuksia, joten sillä puolella on sitten myös tarkoitus tehdä investointeja siihen, mistä me löydetään kasvua, plus sitten myös siellä elinkaareja liittyviä Vähän ne on kahta eri kaistaa, mutta ne menevät samaan tautiin, ja toteutus riippuu siitä, että onko nämä tuet siinä mahdollisia vai eikö ne ole. Siitä tulee tämä laaja haitari. Tarkennus vielä, että investointipäätöstä ei ole tehty. Investointipäätöstä ei ole tehty, että nyt me ollaan käynnistytty investointiohjelman suunnitteluun. että riippuen juuri siitä, että miten nämä onkaan kaikki ne mahdollisia, ja minkälaisia tukimahdollisuuksia tässä on. Eli tilanne on sen takia aika laajalla haitarella myös kuvattu. Joo, mä olisin sitten ehkä Tomakselle tuosta rahoituksesta vielä, niin nettorahoituskulut oli Q1. Minus 3,2 miljoonaa vuosi sitten, minus 4,2. Sitten siellä oli se osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 0,5 vuosi sitten 0,1. Se oli ilmeisesti sitä Honkajokea. Oliko näitä eriä ja sitä teidän lainatilannetta vähän avata. Siellä taisi olla vaihtuvakorkoista. Oliko se kolmannes vai miten teillä menikään se? Vaihtuvakorkoisen lainon määrä on kaksikolmasosa eli kiinteää on yksi kolmasosa. Nettorahoituskustannuksen lasku johtuu ihan siitä, että meillä on vähemmän velkaa ja myös lainan keskikorko on laskenut, kun markkinakorot ovat laskeneet. Yksinkertainen selitys. Sitten tämä osakkuusyhtiöiden osuus tuloksesta, niin se tulee puhtaasti kyllä Honkajoen paremmasta tuloksesta. Siitä hallituksen jäsen voi varmaan kommentoida enemmän, että mistä se johtuu. Eli Mika, tiedätkö siitä? No se on ollut vahvempi tulos. Onko se koko vuoden kuva? Koska se on kuitenkin tuloksesta merkittävä. Ei lähdetä nyt ennustelemaan sitä. Hyvä, kiitos Henri. Oliko siellä Saulilla joku kanssa? Jes, huomenta Sauli Vilén Inderesiltä. Mites toi lihantuotteihintojen kehitys Suomessa? Miten te ootte nähnyt sen? Me ollaan yleensä vähemmän täällä niitä spekuloitu, mutta kyllä tietysti tässä markkinatilanteessa kun toi nauta on tollasessa tilanteessa kuin se on, niin kyllä siihen kohdistuu painetta ja on myös reagoitukin. Oottamatta kantaa siihen, että miten se tulevaisuudessa tulee menemään. Miten Ruotsissa ja Tanskassa olette pystyneet ylläpitämään myyntihintoja noiden nousevien raaka-aineiden kanssa? Ruotsin osalta sen, minkä muistuttaisin, niin käytännössä kun me sanotaan päivänä yksi meidän rakkaille asiakkaalle, että nyt pitäisi hintojen nousta, niin siitä käynnistyy prosessi, joka kestää 14 viikkoa. Eli silloin kun me tullaan voimakkaasti nouseviin raaka-aineisiin, niin me tullaan kärsimään sen 14 viikon ajan. sitä omassa tuloksessa ennen kuin ne hinnat voi nousta markkinoilla. Eli siinä mielessä jos tulee, ja nyt on nähtävissä esimerkiksi naudanlihan osalta, voimakkaita hinnankorotuksia, niin totta kai sitä keskustelua käydään asiakkaiden kanssa, mutta me tullaan siinä aina vähän jälkijunassa sitten, että saadaan kompensoitua näitä voimakkaasti nousseita raaka-ainekustannuksia. Sillä voi olla vaikutuksia meidän tulokseen tänä vuonna kyllä. prosessi on käynnissä. No kyllähän me nyt reagoidaan, jos hinnat nousee. Me ei voida nyt hinta signaloida tässä, että se on laitonta. No siis, niin kuin sanottu, niin me ei voida hinta signaloida, mutta ehkä tuosta Q1 tuloksesta näkee jotain, että vaikka liikevaihto on laskenut, niin tulossa kuitenkin ihan ok. Mites sit toi Kiina, te kuitenkin mainitsitte useampaa kertaa, että pystyykö sitä yhtään kvantifioimaan, että miten merkittävää osaltaan tulosparannusta se Kiinan komponentti oli? Kyllä me voidaan sanoa niin paljon, että me mainitaan se tuossa, että jos se olisi ollut ihan mitätön tuossa, niin me ei olisi sanottu mitään. Mutta emme yleisesti aukaista näitä kannattavuuksia tuolla tasolla, mutta tarpeeksi merkittävä, että se pääsi listalle. Oret, hyvä. Kiitos. Hyvä. Täällä on vielä... Raijankka, tuosta naudallisesta hinnoittelusta on tullut kysymys. Pystyttekö kommentoimaan, saatteko hinnoiteltua naudalihamarkkinan niukkuutta myyntihintoihin sisään? Mika Lafossi. Juuri. Sanoit, ettei signaloida. Kyllähän markkina yleensä löytää tasapaidonsa. Ennemmin tai myöhemmin. Näin se vaan tummaa olemaan. Siitä nyt voi sitten päätellä. Vielä tuohon Nurman investointiin liittyen on tullut kysymys. Onko 60–90 miljoonaa euroa haarukka laskettu? Onko siihen laskettu tukia sisään vai onko tämä vain arvio bruttoinvestointisuuruudesta, jossa tukia ei ole mukana? Brutto. Brutto. Yes. Yksi kysymys on tullut konsernistrategiaan. Uusi strategia on työn alla. Kyllä. Onko se kova homma, ja milloin se on valmis? On se kova homma. Kyllä me sitä työstään kovaa. Aloitettiin silloin ihan isun kisun vuodenvaihtaja, ennen vuodenvaihdetta. Nyt työstään paraikaa, ja seuraavat workshopit taas kahden viikon kuluttua. Syksyllä sitten on tarkoitus hyväksyttää hallituksessa, ja sitten me hielellään tullaan kyllä nopeasti ulos, kerrotaan maailmalle, mitä uusia ajatuksia meillä on. Mutta tätä saa vielä odottaa. Mutta sinä et sieltä mitään ennakkoja suostu kertoa? En, en. Tämä jää kyllä vähän enemmän cliffhangeriksi tällä kertaa. Hyvä. Sieltä vielä, Sauli. Sauli Inderes, vielä lakkojen vaikutus. Teillä on siitä, kuten annasit backlogia, kertynyt niin sanotusti, mitä pitää purkaa, että vielä voi kvantifioida sitä. Missä vaiheessa te uskotte, että teillä on tarkempi näkemys siitä, mikä se lopullinen impäkti oli? Onko se niin kuin, kun kesäkausi on saatu hyvin käyntiin? Kyllä mä sanoisin, että kesäkausi pitää saada pulkkaan. Eli kuukausilla sitten tiedetään, miten on mennyt. Auretsi, kiitos. Tässä ei ollut vielä jatkokysymys. Joo, mulla on vielä muutama tämmönen, ei välttämättä tarvii niin pitkikään vastauksia, mutta mä olisin vielä tuosta ruotsista kysynyt, niin kun mä luin sitä katsausta, niin mä sain käsityksen, että siellä oli, ja kuuntelin esitystä, niin myynti sujui hyvin vähittäiskauppaan ja food serviceen, ja myös se guun vaikutus oli ilmeisesti liikevaihtoon ja tulokseen positiivinen, jos mä oikein ymmärsin, niin Voiko sitä vielä avata, sitä teidän yrityskauppaa? Te silloin ilmoititte jonkun liikevaihteluvun, kun te sen julkistitte. Ymmärsinkö oikein, että silloin oli positiivinen vaikutus liikevaihtoja tulokseen? Joo. Meillä on sanottu ääneen, että kun me ostettiin yritystä, se liikevaihto tuli 16 miljoonaa euroa. Ja nyt tosiaan se tuli toukokuun alusta meidän lukuihin. Ja nyt jos sen verran avaa, niin tästä ensimmäisestä kvartaalin kasvusta noin puolet tulee guuhista, ja puolet tulee ihan niinku meidän organisesta liiketoiminnan kasvusta. Ja tulos on positiivinen. Okei, no sitten toi... Tosta viennistä mä olisin kysynyt, että kun se sujuu hyvin, niin onko se vuositasolla niinku... Tai mikä sen euromäärä on? Vuositasolla se on joskus ollut yli sata miljoonaa. Se on vajaa sata miljoonaa tällä hetkellä Suomen osalta. Niin Atri ja Suomen? Joo. Okei. Haluutko sitä... avata, koska se on sujunut hyvin? No, siihen vähän vaikuttaa myös aina se, että kuinka me lastataan noita kontteja ulos maasta. Ja nyt saattoi olla niin, että tänä vuonna alkuvuodesta lastattiin aika rivakastikin verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan, jos se taisi olla joku lakkopäiväkin. Vuosi sitten. Okei. No sitten vähän tämmöinen isompi kysymys, niin luoinko mä nyt tätä teidän tilannetta oikein? Teillä oli vapaa kassavirta 12 miljoonaa noin vuosi sitten, minus 2,8. Onko tämä tilanne nyt tavallaan semmoinen, että kassavirta positiivinen ja tämmöisiä isoja investointeja ei ole tiedossa ja velat lyhenevät? On tietenkin toi monen vuoden investointisuunnitelma 60-90, mutta sekin on maltillinen periaatteessa siihen Nurmon Siipikarin investointiin. Luenko mä teidän tilannetta oikein, että teidän rahoitustilanne ikään kuin tervehtyy? On se toki nyttäkin terve, mutta entisestään. Puhutsatko mistä millä aikajänteellä? No mä puhun lähinnä tästä vuodesta. Tästä vuodesta. Joo, no. Joo, joo. Oot se tehnyt ihan oikeita johtopäätöksiä, että me ollaan kanssa positiivinen yhtiö tällä hetkellä, kyllä. Sitten tottakai tässä strategiaprosessissa mehän mietitään kaiken näköisiä mahdollisuuksia, me halutaan sitä investoida. Hyvä, saatiinhan me jotakin strategiasta sieltä. Mutta onhan tämä nyt sillä, jos miettii, että nyt mistä tässä ollaan, niin siipikarja kasvaa ja siihen on investoitu isosti. Valmisruoka kasvaa ja siellä on tehty yrityskauppoja ja nyt tullut ulos sillä, että suunnitellaan suurta investointia ja investoidaan ohukaisi, joka myöskin kuuluu siihen valmiimpaan ruokaan. Kyllä tämä on aika strategian mukaisesti ja systemaattisesti edennyt. Niin on, kyllä. Hyvä. Kiitos. Tässä oli meidän kysymykset kaikki. Kiitos hyvistä vastauksista ja kysymyksistä. Me jatketaan näissä merkeissä heinäkuun 17. päivä. Sen jälkeen ihan kesälomalla. Hyvä. Kiitos. Iso kiitos.